Vaimolla oli minulle syntymäpäiväksi yllätys, ja sitä se kyllä oli aivan uusiin sfääreihin kohotettuna. En ikinä olisi voinut kuvitellakaan mitään sellaista - mutta samalla se oli kaikkien toiveideni täyttymys.
Kun tulin töistä, vaimo oli jo valmiina eteisessä. Valmiina tarkoitti valmiina lähtöön jonnekin tuntemattomaan paikkaan, jossa yllätykseni sijaitsi. Minua vähän hämmästytti, että vaimolla oli jo pitkä takkikin päällään, aivan kuin hän olisi piilotellut asuaan, mutta epäilin ja toivoin, että asu olisi osa yllätystä. Sen verran nimittäin näin, että asuun kuuluivat ohuet mustat sukat, jotka katosivat takin alle, ja jo se sai sydämeni lyömään tavallista kovemmin.
Minut passitettiin pikaiseen suihkuun, jonka aikana vaimo sanoi etsivänsä minulle vaatteet. Kun palasin itseäni kuivaillen, löysin sängyltä aivan normaalit vaatteet. Se oli helpotus, sillä olin jo ehtinyt kuvitella, että minua kuljetettaisiin jossain pilailukuteissa ympäriinsä. Mutta vähänpä minä tiesin, kun kuvittelin niissä vaatteissa illan viettäväni.
- Onko se varmasti pesty hyvin? kysyi vaimo puristaen veitikkaani, jonka olin jo ehtinyt saada kalsareiden kätköihin.
- Totta kai... sinua varten, sanoin odotukset - ja jokin muukin - nyt jo varsin korkealla illan suhteen. Jos kaluni piti olla hyvin pesty, niin varmaan sille olisi käyttöä illalla. Olisikohan vaimoni viemässä minua jonnekin hotelliin mukavaan kahdenkeskiseen yöhön...
- Sano ’kyllä, valtiatar’ kuiskasi vaimoni korvaani.
Tätä leikkiä minä rakastin. Rakastin sitä, että vaimoni otti ohjat käsiinsä, komensi ja alisti minua. En ikinä voinut saada siitä tarpeekseni. Olin saman tien kivikovana, kun sain sanoa:
- Kyllä, valtiatar.
Vaimoni hyväili minua boksereiden päältä, mutta ei tehnyt mitään muuta, hymyili vain merkitsevästi. Hän kyllä tiesi, miten minua kiusattiin kaikkein parhaiten.
Vaimo komensi minut laittamaan päällysvaatteet myös. Itse hän otti salaperäisen laukun mukaansa, mutta minulle ei annettu mitään matkatavaroita. Kun kysyin asiasta, vaimo hymyili vain ja sanoi:
- Et sinä tarvitse. Ja mitä unohtui kysymyksestäsi?
- ’Valtiatar’... Anteeksi, valtiatar.
Leikki oli siis nyt päällä, mutta se vain kiihotti minua, samoin kuin tuntematon päämäärämme. Vaimo määräsi minut rattiin ja alkoi antaa ajo-ohjeita. Minä tottelin nöyrästi ja vilkuilin samalla salaa vaimon mustan nylonin peittämää reittä, jonka takki avautuessaan anteliaasti paljasti.
Minulla ei ollut aavistustakaan, mikä oli määränpäämme, kun matkamme eteni, ajoin vain, minne neuvottiin. Sitten olimme jo Kehä kolmosella, eli ainakaan minnekään keskustan hotelliin emme olleet suuntaamassa. Pienen sivutien kohdalla vaimo käski minun kääntyä.
Kapea tie vei suuren, kartanomaisen talon pihaan. Täälläkö minun yllätykseni olisi? Ja mitä ihmettä se voisi olla?
Vaimoni käski minun pysyä autossa ja meni itse ovelle. Hetken kuluttua hän viittasi minua tulemaan perässä.
Eteisessä ei ollut ketään muita kuin vaimoni, vaikka olisin voinut vannoa, että äsken hän oli keskustellut jonkun kanssa, ja olihan jonkun täytynyt päästää hänet sisäänkin. Eteinenkään ei ollut mikään tavallisen kodin eteinen, pikemminkin se muistutti pientä ravintolan narikkaa. Mutta jokin sanoi minulle, että tänne ei selvästikään oltu tultu millekään syntymäpäiväkahville.
Vaimoni oli itse vielä salaperäisesti päällysvaatteet yllä, mutta minun hän käski jättää takkini naulakkoon sekä lompakkoni ja avaimeni tallelokeroon. Oli jotenkin kiihottavaa, että hän piti sillä lailla ohjat käsissään, ja huomasin odottavani ja kaipaavani sitä lisää. Ja sitä minä kohta saisin, yltäkylläisesti, vaikka en sitä osannut siinä vaiheessa kuin hämärästi aavistaa.
Vaimoni johdatti minut eteenpäin. Mustat, kimaltelevat kivilattiat kopisivat seksikkäästi hänen korkojensa alla, kun hän veti minut vasemmalla olevaan huoneeseen. Se oli jonkinlainen pukeutumistila, pukuhuone peileineen ja rekvisiittoineen. Siellä oli peruukkeja, kenkiä, meikkejä, naamioita - jos jotakin. Vaimoni ei kuitenkaan halunnut minun pukeutuvan mihinkään niistä. Hän heitti eteeni pienen, nahasta ja niiteistä kootun vaatekappaleen ja komensi:
- Pue tuo yllesi!
- Tuo pelkästään? Mutta...
- Ei mitään muttia. Kun minä käsken jotain, niin sinä vastaat vain yhdellä tavalla: ’Kyllä, valtiatar’. Onko selvä?
- Kyllä, valtiatar, minä sanoin alistuneena.
Vaimoni veti pukeutumishuoneen sulkevat verhot kiinni ja jätti minut yksin nöyryytykseni kera. Nahkavaatekappale paljastui kalsareiden irvikuvaksi, jossa oli edessä niitein koristettu kalukukkaro ja takana kaksi ohutta remmiä, jotka jättivät pakarat paljaiksi. Pukeuduin siihen ja jäin odottamaan, mitä vaimoni, nykyinen valtiattareni, seuraavaksi minusta haluaisi. Saatoin kuulla verhojen takaa korkojen kopinaa ja kuiskailua. Siellä oli siis joku muukin, mikä oli omiaan lisäämään jännitystäni - mutta myös kiihkoani. Sitten vaimoni veti salaisuuden verhot auki.
Varmaan henkäisin ääneen, sillä niin upea näky vaimoni oli. Hänellä oli yllään vartaloa nuoleva, kiiltävä, musta mekko ja käsissä pitkät hansikkaat. Jaloissa oli tosiaan ne paljon kuolaamani stay-upit ja todella korkeat korot, jotka tekivät oikeutta hänen säärilleen. Viimeiseksi huomasin, että vaimoni hansikoidussa kädessä oli jonkunlainen raippa.
Eikä siinä vielä kaikki. Valtiattareni takana seisoi toinen Valtiatar, joka tarkasteli minua salaperäisesti hymyillen. Tunnistin hänet heti netin kuvien perusteella tutuksi. Hän oli Valtiatar Villi-Ia. Kaksi upeaa naista - se oli fantasioistani toinen alistumisen lisäksi. Tunsin kaluni sykähtelevän ahtaassa tilassaan, ja tunsin naisten katseiden kulkevan arvostelevasti pitkin liki alastonta kroppaani - ja varsinkin niitä osia, jotka eivät olleet alastomia.
- Käänny! määräsi vaimoni ja laski kätensä pakaralleni. - Mmh, hyvältä näyttää. Tässä olisi piiskan kiva tanssia, vai mitä? kysyi vaimoni toiselta valtiattarelta sivellen kämmenellä hellästi pakaraani. Hän tuntui todella nauttivan roolistaan, sen saattoi hänestä huomata.
- Kokeillaanpa vähän, sanoi Ira . - Mutta ensin orja tarvitsee tällaiset.
Hänellä oli kädessään nahkaiset rannekkeet, joista toisen hän antoi vaimoni sitoa ranteeni ympärille ja toisen hän laittoi itse. Niiden väliin kytketyllä ketjulla käteni kiinnitettiin katosta roikkuvaan telineeseen.
- No niin, kehotti toinen Valtiatar vaimoani. - Annapa nyt muutama napakka näpäytys pepulle!
Kuulin läiskähdyksen ja samassa tunsin kirpaisun, joka levisi tasaiseksi jomotukseksi. Sama toistui pari kertaa molemmille pakaroille. En voinut olla sivusilmällä vilkaisematta vaimoani, kun hän kohotti raippaansa: hän tuntui pitävän työstään. Vieras Valtiatar läimäytti myös pakaraani kämmenellään.
- No, miltä tuntuu olla kahden naisen alistettavana? hän kysyi.
- Aika rankalta, henkäisin. - Mutta kyllä mä kestän, täydensin saman tien, sillä asiassa oli hyvätkin puolensa.
Näin nimittäin juuri, että naisten kädet hipoivat toistensa vartaloa. Oli kiihottavaa katsella, kun oma vaimoni hyväili toista naista ja toinen nainen häntä. Se oli melkein kuin jostain pornofilmistä, varsinkin, kun naiset olivat pukeutuneet niin upean seksikkäästi. Mielelläni olisin omatkin käteni liittänyt mukaan hyväilyihin - mutta ne olivat kiinni sidotut.
Naiset suutelivat toisiaan, ja vilkuilivat minua kiusoittelevasti aivan hyvin tietäen, mitä he tekivät minulle. Minä olin räjähtää pikku nahkaiseen kalukukkarooni sitä katsellessa - se oli paljon, paljon pahempaa kiusaamista kuin piiskaaminen.
Naiset istuutuivat hyväilemään toisiaan mustalle nahkasohvalle, jollaisia oli muutamia seinänvierustoilla. Vieras Valtiatar raotti oman vaimoni reisiä minuun päin niin, että näin, ettei vaimollani ollut ollenkaan pikkuhousuja. Se oli järjettömän kiihottava näky. Minä tunsin jo hikoavani siinä sidottuna, vaikka en pystynyt liikkumaankaan, eikä minun vaatetuksenikaan taatusti hikoiluttanut. Ja lisää oli tulossa.
Villi-Ira kaivoi jostain laatikosta esiin dildon, johon hän veti oikein minulle esitellen kumin päälle. Sitten hän tuli minun luokseni, työnsi dildon huulilleni ja kuiskasi:
- Tässä on tällainen kiva vibrakin. Arvaa vain, kuinka hyvältä se tuntuu sun vaimosi pillussa...
Hän antoi värisevän sauvan hipaista huuliani. Minä tunsin jo, kuinka hikipisarat lähtivät valumaan, kun arvailin, mitä hän tuolla dildolla tekisi vaimolleni.
Vaimoni näytti nauttivan estoitta leikeistä toisen naisen kanssa. Nytkin hän voihkaisi nautinnosta, kun Valtiatar istahti hänen viereensä ja antoi sauvan liukua hänen pillulleen. Minäkin melkein voihkaisin, sillä niin hyvää jo pelkkä naisten leikkien katsominen teki. Oli melkein uskomatonta, että toinen noista naisista oli oma vaimoni.
Valtiatar leikki sauvalla vaimoni pillussa, hyväili sillä välillä klitorista ja antoi sen välillä upota kokonaan sisään, jonne se liukkaasti vajosi. Vaimoni näytti olevan aivan märkä kiihotuksesta. Hän tuntui nauttivan sekä naistenvälisistä leikeistä että siitä, että sai kiusoitella minua näillä leikeillään. Näin sen kaiken myös hänen katseestaan, kun hän välillä katsoi minuun. Ja kun vilkaisin alas, näin todisteen siitä, että kiusaaminen tepsi myös minuun: kullini seisoi niin, että pieni kalukukkaro pystyi tuskin pidättelemään sitä.
Aloin nähdä vaimostani tuttuja merkkejä orgasmin lähestymisestä; hän värähteli ja huohotti, kun sauva pyöri yhä nopeampaan tahtiin hänen klitoriksensa päällä, ja sitten hän voihkaisi ja jännittyi. Se oli melkein liikaa katsottavaksi minulle, minä hikoilin ja huohotin kahleissani, ja nautin äärettömästi sitä katsellessani.
- Nyt sinä saat nuolla tämän puhtaaksi, Ira sanoi ja ojensi sauvaa suuni eteen. - Nuole vaimosi kiimalimat siitä, maistele, kuinka hän on nauttinut!
Minä nuolin kuuliaisesti, tutun kiihottavan ja kumin maun sekoituksen levitessä suuhuni.
Naisten korot kopisivat kivirappusissa, kun he johdattivat minut seuraavaksi alakertaan, Valtiatar Ira edellä ja vaimoni perässä. Vaimoni käytti tilaisuutta hyväkseen ja läpsäytti minua kämmenellä paljaille pakaroilleni.
- Auh... sä taidat tosiaan tykätä tästä? minä virnuilin vaimolle, eikä vaimo sanonut vastaan.
Alakerrassa oli kaikkea yllättävää. Valtiatar johdatti minut karun näköisen, kiviseinäisen vankityrmän ovelle.
- Jos heittäydyt tottelemattomaksi, niin voit olla varma, että löydät itsesi täältä, hän sanoi.
- Yritän totella parhaani mukaan, sanoin silmäillen vähemmän houkuttelevan karua selliä.
- Hyvä. Sitten voit tulla tähän suuntaan.
Käytävän päässä aukesi avara huone, jonka sisusteet eivät olleet sohvia lukuun ottamatta tavallisimmasta päästä. Siellä oli jos jonkinmoista laitetta, johon orjan saattoi sitoa kiinni, ja arvasin, että niin minulle kohta kävisi. Enkä väärässä ollutkaan.
Minut ohjattiin laitteelle, joka muistutti entisajan häpeäpuuta. Jouduin asettamaan käteni ja kaulani niille varattuihin kuoppiin, kun Ira nosti ylempää puuta ja laski sen sitten alas ja lukitsi niin, että käteni ja pääni olivat vankeina - ja alapääni vapaana naisten käsittelylle.
Kunnon käsittelyä minä sitten sainkin. Heti kun Valtiatar kantoi viereemme suuren liukuvoidepurkin, arvasin, mitä tulossa oli. Minun pepussani oli ollut aiemmin vain vaimoni sormi, ja hemmetin hyvältähän se tuntui jossain panon tai suihinoton tiimellyksessä, kaksistaan ja salaa, mutta näin julkisesti... ei, ei!
Minulta ei kuitenkaan kysytty, ja ennen kuin arvasinkaan, Valtiatar Iran liukastettu sormi oli pepussani. Ähkin häpeästä, ja - häpeä kyllä - myös mielihyvästä, sillä vaimoni käsi oli samanaikaisesti siirtynyt hyväilemään kaluani niittikalsareideni päältä. Ja vaimoni herkulliset rinnat olivat hänen pukunsa puoliksi paljastamina siinä aivan silmieni alla, mutta en saanut koskettaa niitä, koska käteni olivat mustaksi maalatun häpeäpuun vangitsemina. Nämä naiset tekivät minut aivan hulluksi, ja se kai oli heidän tarkoituksensakin.
- Tännehän mahtuu aivan hyvin muutakin kuin sormi, totesi Ira . - Haluatko naida häntä perseeseen? hän kysyi sitten vaimoltani.
- Totta kai, sanoi vaimoni katsoen minua kiusoitellen silmiin. - Sitä mä olen halunnut aina tehdä.
Minä puristin silmäni kiinni ja ähkäisin. Tämä tästä nyt vielä puuttuikin!
- Ei, minä yritin laittaa vastaan. - Ei, ei...
- Uskaltaako orja sanoa vastaan valtiattaren tahtoon? Pitäisikö moisesta tottelemattomuudesta heittää tyrmään?
Minua puistatti ajatellessani tyrmän kolkkoja seiniä ja niihin kiinnitettyjä kahleita, ja ähkäisin:
- Ei valtiatar, en sano vastaan teidän tahtoonne.
Luojan kiitos Iran vaimolleni valitsema strap-on ei ollut suurimmasta päästä; se oli varmaan joku kaltaisilleni aloittelijoille suunnattu malli. Kyllä minä silti voihkaisin, kun se tunkeutui runsaan liukuvoiteen saattelemana anukseeni. Tunne oli outo, mutta kun onnistuin vähän rentoutumaan, niin eihän se hullumpaa ollut. Ja vaimoni paransi asiaa tarttumalla takaapäin kyrpääni ja alkamalla hyväillä sitä - silloin minä jo melkein nautin siitä. Kuten domina asiantuntevasti havainnoi:
- Orjahan taitaa tykätä, kun sillä on jo kulli kovana!
Mutta sitten hän jatkoi melkein saman tien:
- Mutta ei liikaa namia kerralla; sulla on vielä velvollisuudet hoitamatta.
Vaimoni vetäytyi perseestäni, mutta en pystynyt kunnolla huokaisemaan helpotuksesta, kun mietin, mitkä velvollisuudet minua vielä odottaisivat. Valtiatar auttoi vaimoani riisumaan strap-onin ja sitten nuo kaksi poistuivat huoneen nurkassa olevan pienen seinämän taakse. Minut jätettiin yhä häpeäpuuhuni, enkä pystynyt näkemään, mitä naiset tekivät. Äänet kuitenkin lupailivat jotain erityistä: kuului metallin kilinää, kuiskailuja ja naurun kiherryksiä.
Valtiatar palasi, yksin, ilman vaimoani. Hän vapautti minut ja johdatti minut seinämän taakse. Henkäisin haltioituneena, kun näin sen näyn.
Vaimoni makasi siellä jalat levällään auki minuun päin, sidottuna kiinni rakastelukeinuun, ja peilit vielä heijastelivat tuota upeaa näkyä joka suunnalta. Yritin vaistomaisesti tallentaa näyn ikuisiksi ajoiksi aivojeni sopukoihin, sillä noin seksikkäänä ja riettaana en ikinä ollut vaimoani nähnyt. Kullini sykki taas ihan kovana, ja jos olisin saanut, olisin alta kahden sekunnin ollut naimassa herkullista vaimoani.
- Eikö näytäkin herkulliselta? myhäili Villi-ira vierelläni, selvästi itsekin pitäen näystä.
- Ei voi kyllä muuta sanoa, minä huokaisin.
- Ja sinun tehtäväsi on nyt tyydyttää hänet, kielelläsi!
Olin aivan tyytyväinen tehtävänantooni ja kävin innoissani polvilleni vaimoni reisien väliin. Lipaisin makeankirpeää mehua vaimoni märästä pillusta ja kävin sitten täydellä tarmolla suorittamaan tehtävääni. Valtiatar valvoi, että suoritin työni kunnolla ja kävi välillä kuulostelemassa ja tunnustelemassa, että vaimoni oli tyytyväinen. Näin sivusilmällä Iran hyväilevän vaimoni rintoja, ja naisten keskinäiset puuhat kiihottivat minua vielä entisestään. Tuntui vaimonkin niistä tykkäävän, ainakin hän inisi ja voihki ja kiemurteli siihen malliin. Häntä oli ihana katsella, kun hän oikein nautti, ja siksi vähän viivyttelinkin hänen tyydyttämisessään. Valtiatar kuitenkin huomasi laiskotteluni ja komensi painaen päätäni pillulle:
- Nuolehan kunnolla, orja!
Minä tottelin ja heitin vielä viimeisen vaihteen silmään, ja tuloksiakin alkoi näkyä. Vaimon vartalo jännittyi keinussa, hänen raajansa tempoivat kahleita ja hengitys muuttui katkonaiseksi. Sitten hän veti syvään henkeä, ja tunsin, kuinka pillu alkoi supistella.
- Aa-aah! huokaili vaimoni. - Ihanaa, tulee niin ihanasti...
Jatkoin nuolemista vielä viime sykähdykseen asti, vaikka kieltämättä kieleni oli siinä vaiheessa jo rankasta työstä tunnoton kuin tulitikkurasia. Sitten nousin ihailemaan keinussa raukean tyydytettynä makaavaa vaimoani.
Valtiatar hymyili myös ja alkoi irrotella vaimoni kahleita. Minä avustin, ja Valtiatar sanoi minulle:
- Nyt on sinun vuorosi saada palkkiosi.
Minulla oli vähän sellainen kutina, ettei orjan palkkio välttämättä ollut mitään positiivista, ja se olo vahvistui, kun näin Iran pujottavan strap-onia nyt itsensä päälle.
- Pitääköhän sinut taas laittaa kiinni, ettet lähde karkuun, tuumi Valtiatar ja johdatti minut taas tutuksi käyneen häpeäpuun luo. Annoin alistuneena kahlita itseni ja luovutin alapääni naisten käsittelyyn.
Tällä kertaa se oli kuitenkin vähän erilaista. Vaimoni kävi nyt puolestaan polvilleen minun eteeni ja alkoi imeä minua. Koko session ajan kiusattu kaluni sai vihdoinkin sitä, mitä kaipasi. Minä huokaisin autuudesta, sillä vaimoni oli todella taitava siinä, mitä hän oli tekemässä. Kyrpäni venyi nopeasti äärimittoihinsa, niin että vaimolla oli vaikeuksia saada sitä kokonaan suuhunsa, mutta tilanne innosti häntäkin niin paljon, että hän pani parastaan. Ja sitten, samanaikaisesti, tunsin jonkun uppoavan takaapäin anukseeni. Tunne oli aika sanoinkuvaamaton, ja huuliltani purkautuikin tahaton voihkaisu. Mutta niin outoa kuin se olikin, niin se kaikki yhdessä alkoi tuntua hyvältä, kestämättömän hyvältä. Eikä mennyt kauaa, kun minä laukesin siinä kahlittuna, toisen naisen imiessä minua ja toisen pannessa minua perseeseen. Ja valehtelematta se oli elämäni parhaita orgasmeja; se tuntui jatkuvan loputtomiin.
Kun viimein roikuin häpeäpuuni varassa kirjaimellisesti kuiviin imettynä elämäni uskomattomimman seksikokemuksen jälkeen, en osannut muuta kuin soperrella ihanille valtiattarilleni:
- Kiitos... kiitos... Villi-ira ja ihana vaimoni Tällaista oli siis meillä syntymäpäivänäni Kirkkonummella alkukeväästä.
